Tänään mamma vei minut ulos valjaissa. Millikan ei tullut koska hänellä oli juuri sillä hetkellä kiire pestä varpaitaan. Pikkusiskoni Millikan on hieman omituinen ja luulen että syynä sisälle jäämiseen oli se kun Millikan ei uskalla antaa mamman laittaa valjaita, saati sitten antaa koskea itseensä. Millikan on muutenkin vähän outo, pitää mm jääkiekosta ja leikkii banaaninkuorilla. Minusta on kivaa kun mammalla on keuhkokuume ja mamma on enemmän kotona ja minä pääsen ulos.  Tai ei se sairaus niin kiva ole, olen vähän yrittänyt mammaa hoitaa, mutta se on aika rasittavaa joten mieluummin makailen sohvalla tai vahdin pihaani.

Ulkona minua vähän vielä jännittää, koska olen täällä uudessa kodissa käynyt ulkona vasta kaksi kertaa. Osaan jo kuitenkin kulkea jonkin matkaa ja osaan tulla takaisin omaan pihaan. Ulkona minua kiinnostaa erityisesti ruohon syönti ja kannot. Kannot ovat mielenkiintoisia, melkein jokaisessa on muurahaispesä ja niissä on koloja joihin voi työntää nenänsä. Tänään näin yhden peipposen ja koitin vaania sitä koivun takana, mutta se oli liian kaukana jotta tyhmä naruni olisi ylettänyt. Kävimme hakemassa postin ja sitten mamma pakotti minut lähtemään sisälle. En olisi halunnut ja heittäydyin makaamaan maahan, mutta mamma nosti minut syliin ja vei sisälle. Kummallista käyttäytymistä! Mamma sanoo etten saa mennä yksin ulos, vaikka naapurin kissa meneekin. Päätin valittaa asiasta kovaan ääneen ja olenkin tehnyt parhaani päästäkseni ulos vielä tänään.