Mammalla on tänään ollut vapaapäivä, se on kivaa kun mamma on kotona. Menimme yhteistuumin Millikanin kanssa sänkyyn mammaa herättämään, sillä joskus vapaapäivinä mamma nukkuu tosi pitkään. Meillä oli jo nälkä, kello oli sentään jo kahdeksan!

Mamma nousi ylös ja me saimme vihdoin aamupalan. Sen jälkeen mamma onkin huhkinut ihan hulluna. Imuroinut ja pessyt lattioita ja vessoja ja pyyhkinyt rätillä kaikki paikat, jopa meidän vessan  Me ihmettelimme Millin kanssa touhua ja mietimme miksei mamma koskaan voi ottaa vain rennosta vapaapäivinään, ottaisi mallia meistä.

Kun mamma koki huhkineensa tarpeeksi, mamma puki päälleni minun hienot siniset valjaani ja menimme ulos. Siellä oli aika kuuma. Naapurin Sulo koira taas jotain ärisi, mutta Sulon ihminen sitten käski Suloa tukkimaan kuononsa. Minulla oli mustarastas tähtäimessä, vaanin sitä hiljaa paikallani.  Se siirtyi ja olin juuri hiipimässä lähemmas talon seinustaa pitkin, kunnes mamma pilasi koko jutun ja lounaani lensi puuhun.  Mammassa ei ole kyllä yhtään ninjan vikaa, ostaisi edes pidemmän narun minulle tai pysyisi poissa. Lounaani istui tyytyväisenä puussa ja ilkkui minulle. Kun menin puun juurelle se lensi toiseen puuhun korkeammalle, kyllä minua ärsytti. Kostoksi mammalle pujottelin pihakalusteiden välistä niin että  tyhmä lyhyt naruni meni solmuun. 

Pidin hetken aikaa silmällä naapureita.

Kunnes huomasin taas jotakin kiinnostavaa:

Se oli kaaliperhonen pensasaidan toisella puolella. Päätin syöksyä perään ja pääsin melko lähelle mammasta huolimatta, kunnes joku ihminen matkalaukkuineen säikäytti minut ja syöksyin takaisin omaan pihaan. Millikan kurkki ovella ja päätin mennä sen ressukan seuraksi sisälle. Millikan ei uskaltanut edes haistaa hienoja sinisiä valjaita, vaikka mamma sanoi että Millikan pääsee kanssa sitten ulos kun antaa laittaa valjaat päälle.